Minulle tulee mukavia muistoja suomalaisesta kirkosta Hannoverissa. Se on niin monella muotoa suomalaisten kohtaamispaikka. Tämä ei ole ensimmänen kosketukseni ulkosuomalaisten ev. lut kirkon toimintaan Saksassa. Tutustunut olen myös Münchenin ja Frankfurtin seurakuntaelämään. Ensimmäisen kerran tapasin nuorena parikymppisenä Münchenissä pappis pariskunnan, Suvilan perheen. He ottivat minut vastaan kuin läheisen sukulaisen. Nyt vasta ymmärrän kohtaamisen merkityksen ja olen kiitollinen. En vielä tuolloin osannut kieltäkään, mutta he ottivat minut lämpöisesti vastaan perheeseensä kodinhoitoavuksi muutamaksi kuukaudeksi. Tänä aikana tapasin myös tulevan ensimmäisen lapseni isän.
Tässä on monia vuosia välissä, mutta vietin useamman vuoden Saksassa viettäen perhe-elämää, työskennellen, opiskellen. Opin myös saksan kielen kohtalaisen hyvin. Sain olla myös kirkon toiminnassa mukana. Opetin suomen kieltä kaksikielisten perheiden lapsille. Se oli todella mukavaa. Kielikoulu Finnischer Schulverein organisoi näiden kaksi kielisten perheiden suomen opetusta (http://www.dfg-muenchen.de/schule.htm)
Suomalaisella kirkolla siis Saksassa oma verkostonsa (http://www.rengas.de/) , jonka kautta asiat hoituvat. Nyt, kun minulla oli sosionomi-diakonia opintojen kautta mahdollisuus harjoitteluun Hannoverissa, tartuin tilaisuuteen. Myös DIA opintojen kautta tein yhteisöllisyys, ja osallisuus teemalla haastatteluita Hannoverin suomalaisyhteisössä, kirkon toiminnan parissa ja tosiaan tuli tehtyä visiitti Kalevalaiseen jumalanpalvelukseen.
Palatakseni vielä muutaman vuoden taaksepäin. Vuonna 2012 olin Frankfurtissa matkatoimistossa suomalais-saksalaista yrittäjyyttä sivusta seuraamassa, suomi kaupassa Sachsenhausenin kaupunginosassa. Siellä ujuttauduin myös seurakunnan toimintaan mukaan. Minua myös haastateltiin sisu radiossa Frankfurtissa. Mikä kokemus! Pääsin toden teolla kokemaan suomalaisten elämää Saksassa. Työskentelin myös Suomi -kaupassa myyjänä. Mikä menekki on Elovena kaurahiutaleilla. Hyllyt tyhjäksi osti turkkilainen mies, joka kertoi, että vain tämä ’puhdas’ kaurahiutale auttaa vaimon vatsavaivoihin.
Organisoitu ulkomaalaistyö
Ensimmäiset aktiiviset toimijat suomalaisten keskuudessa ulkomailla olivat Englannissa Grimsbyn satamakaupungissa 1875 s. 267, New Yourkissa vuonna 1887 ja San Franciskossa 1890. Hampuriin merimieskirkko saatiin 1901. Silloin näihin paikkoihin lähetettiin suomalainen pappi. Merimieslähetysseura tuki Yhdysvalloissa pieniä seurakuntia. Ulkomailla oleville suomalaisille oli tärkeää, että kirkolliset toimitukset ovat suomalaisen kulttuurin mukaisia (Matkassa maailmalla, kirkon ulkomaalaistyö 1900-luvulla, Kääriäinen Kimmo, 2003, s. 19),
Erityisesti Saksalla on pitkät perinteet suhteessa Suomeen. Saksa on ollut yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista Suomelle. Merenkulku onkin kirkon työtä Saksassa yhdistävä tekijä, koska kirkon työ Saksassa alkoi. Saksan kieltä opiskeltiin tärkeämpänä kielenä Suomessa toiseen maailmansotaan saakka ja Luterilainen elämäntapa ”vastuullisuus, ahkeruus, lähimmäisen rakkaus” ovat tunnusomaisia piirteitä s.263 – 265.